Viikonloppua vietettiin lasten kanssa ihan kolmestaan kun isukki oli rakkaan harrastuksensa parissa :D Tai tulihan se illalla kotiin ja tehtiin lennosta vuoron vaihto ja mä lähdin töihin yöksi. Tänään ei sitten ookkaan nukuttu kun lapset on tossa aamusta asti touhunnu, joten pitää yrittää illalla mennä aikaisin nukkumaan!
Meillä on tällä hetkellä sellanen työtilanne meidän perheessä, että mies on viikot päivävuorossa ja mä olen 3 viikonloppua kuukaudesta töissä ( 2 yövloppua ja 1 päivä). Noissa mun päivävuoro viikonlopuissa mulla menee käytännössä koko viikonloppu töissä kun perjantaina on ilta ja lauantaina pitkävuoro ja sunnuntaina aamu. Lisäksi kun miehen harrastus vaatii paljon aikaa (autourheilua), niin ei paljon yhteistä aikaa koko perheen kanssa ole (puhumattakaan mun ja miehen yhteisestä ajasta!!). Noh, tää on kuitenkin väliaikaista ja vielä jonkun aikaa pitäs jaksaa tätä rumbaa. Lapset saa kuitenkin olla viikot kotona eikä hoidossa ja rahallisestikin tää on kannattavaa vielä kun tytöstä maksetaan kuitenkin kotihoidontukea.
Meni vähän ohi aiheen... Meidän viikonloppu sujui siis kotona ollessa. Tytön nukkuessa leivottiin pojan kanssa kahvikehriä ja kinkkupiirakkaa. On jo jonkin aikaa tehnyt mieli tehdä noita kahvikehriä. Muistan kun joskus yläaste aikoina köksän tunnilla niitä tehtiin ja monesti tein silloin kotonakin. Oon kuitenki kadottanu sen ohjeen johonkin ja tän nappasin nyt vaan netistä jostain. Ei kyllä tullut lainkaan niin hyviä kuin silloin joskus, nää oli vähän kuivia :( Pitää ens kerralla kokeilla jotain muuta ohjetta...
Kolme vuotiaan kanssa leipominen kyllä vaatii hyviä hermoja ja kärsivällisyyttä ja niitä ei tainnut olla yövuoron jäljiltä ihan niin paljon mitä olisi voinut olla :D Sotku oli aikamoinen lopuksi kun oli pullat uunissa ja olis pitäny alkaa siivoomaan. Poika kyllä tiskasi mielellään, tosin sekin päättyi siihen, että enemmän vettä oli lattialla kuin tiskialtaassa!
Jotain valmistakin saatiin kuitenkin aikaiseksi...
Leipomisen lisäksi on ulkoiltu paljon ja täällä päin suomea on ollutkin mukavan kirpeät ulkoilukelit :)
Lasten kanssa leipominen on kyllä sotkuista puuhaa:D Mutta on se sotku sitten sen arvoista, kun näkee lasten iloiset ja onnelliset ilmeet leivonnan lomassa ja etenkin sitten, kun saadaan herkutella itsetehtyjä juttuja♥
VastaaPoistaJuuri noin ja kun meillä ei ainakaan tuo leipominen lasten kanssa kuulu ihan niihin jokapäiväisiin puuhiin niin innokkuutta löytyy vähän liiankin paljon :) Kiitos kommentista!
PoistaLeipominen 3-vuotiaan kanssa vaatii kyllä TODELLAKIN kärsivällisyyttä, mutta onhan se aika hellyyttävää kun toinen häärää taikinoiden ja jauhojen kanssa ja koko naamakin on jauhoissa :) Kokeiltu on siis meilläkin :) Töiden aloitusta täällä minäkin odottelen, vuorotyö minullakin ja yksi viikonloppuvapaa kerran kolmessa viikossa on ihan perussettiä :( Tosin yritän väkisin vääntää asian positiiviseksi itselleni, sillä antaahan se tosi paljon joustoa ipanan hoitoajoissa, eikä tarvitse välttämättä olla päiväkodissa sitten kokonaisia päiviä. Tsemppiä teidän arkeen :)
VastaaPoistaYllättävän paljon 3 vuotiaskin ( tai meillä 3 tulee täyteen vasta ensi viikolla) osaa jo tehdä jos vaan malttaa kuunnella ohjeita! :) Vuoro työ jakaa kyllä mielipiteet, itsekkään ei oikeen tiedä mitä mieltä siitä on! :D kaikella on tietysti puolensa ja on se kiva kun saa lasten kanssa viettää mahdollisimman paljon aikaa vielä kun ne on pieniä! Tsemppiä sinne työn aloitukseen! :)
Poista